Tervetuloa blogisarjamme neljänteen osaan!
Sisälogistiikan teknologinen kehitys pakottaa organisaatiot miettimään uudelleen, miten työtä tehdään ja kenen toimesta. Tehokkuus ei enää synny pelkästään laitteista ja algoritmeista, vaan ennen kaikkea siitä, miten prosessit on rakennettu ja miten ihmiset toimivat niiden ympärillä. Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännön tasolla? Tässä jaksossa kurkistamme työnkulkujen uudistamiseen ja siihen, miten ihmisten roolit ovat muutoksessa.
Miksi työnkulkujen uudelleenarviointi on ajankohtaista?
Työvoimapula monilla alueilla ja sektoreilla (esim. teollisuus, tukkukauppa, terveydenhuolto) edellyttää, että rajalliset resurssit käytetään fiksusti. Monimutkaistuvat asiakasvaatimukset (esim. nopeat toimitusikkunat, asiakaskohtaiset pakkaustavat) puolestaan vaativat entistä joustavampia prosesseja. Lisäksi uudet teknologiat mahdollistavat täysin uusia työnjaon ja työnkulun malleja – mutta vain, jos prosessit rakennetaan niiden mukaan.
Keskeiset työnkulun muutostyypit
1. Rutiinityön siirtäminen koneille
- Keräily, lajittelu, täydennys ja siirrot automatisoidaan, jolloin ihminen voi keskittyä valvontaan, poikkeamien käsittelyyn ja laadunvarmistukseen. Tämä vähentää fyysistä kuormitusta ja kasvattaa työn mielekkyyttä.
2. Prosessien vakiointi ja yksinkertaistaminen
- Ennen automaatiota prosessit kannattaa vakioida: automaatio ei korjaa sekavaa tai muuttuvaa toimintamallia – se monistaa sen. Esimerkiksi keräilyreitit, tuotepaikat ja täydennyslogiikka tulee suunnitella selkeästi myös manuaaliseen käyttöön.
3. Moniosaaminen ja siirtyminen poikkifunktioihin
- Tulevaisuuden logistiikkatyöntekijä ei ole “keräilijä” tai “pakkaaja”, vaan “ohjaaja” tai “operaattori”, joka valvoo ja mukauttaa useita prosesseja. Tämä edellyttää koulutusta, jatkuvaa oppimista ja myös järjestelmien käytettävyyden kehittämistä.
Ihmisten rooli ei katoa – se muuttuu ratkaisevaksi
Automaatio ja tekoäly eivät vie ihmisten töitä pois – ne muuttavat työn sisältöä. Tämä on nähtävissä jo nyt varastoympäristöissä, joissa manuaalinen työ on siirtynyt roboteille, ja työntekijät ovat siirtyneet mm. valvomaan järjestelmien toimintaa, reagoimaan poikkeamiin sekä kehittämään varaston toimintamalleja.
Yhä useampi logistiikkatyöntekijä tarvitsee digiosaamista, ymmärrystä prosessiketjusta ja kykyä toimia yhteistyössä robottien ja järjestelmien kanssa. Tämä muutos ei ole uhka, vaan mahdollisuus nostaa logistiikka-alan houkuttelevuutta ja ammattimaisuutta – etenkin nuoremmalle työvoimalle.
Prosessien uudelleenmuotoilu avaa ovet automaatiolle
Yritykset, jotka ovat käyneet läpi työnkulkujensa uudelleensuunnittelun, ovat valmiimpia ottamaan käyttöön uusia teknologioita tehokkaasti ja hallitusti. Ilman tätä vaihetta automaatioinvestointi voi jäädä vajaakäytölle tai jopa aiheuttaa tehottomuutta.
Seuraavassa osassa sukellamme kestävän kehityksen teemoihin sisälogistiikassa, eli pysyhän kuulolla! Jos aiemmat osat ovat jääneet väliin, suosittelemme lämpimästi tutustumaan niihin. Blogisarja auttaa rakentamaan kokonaiskuvaa siitä, miten sisälogistiikkaa voi kehittää tehokkaammaksi, joustavammaksi ja tulevaisuuteen valmiiksi.
Osa 1: Miksi sisälogistiikan tehokkuus on kriittinen kysymys juuri nyt? – Finn-ID
Osa 2: Varastoautomaatio ja robotiikka – Finn-ID
Osa 3: Tekoäly, konenäkö ja prosessianalytiikka sisälogistiikassa – Finn-ID
