Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio

Keskusrikospoliisin DNA-laboratoriossa viivakoodilla on monta roolia.

Rikostutkintaan liittyvien DNA-tutkimusten tekeminen aloitettiin Keskusrikospoliisin rikoslaboratoriossa (nykyisin rikostekninen laboratorio) vuonna 1993. Sitä ennen vastaavanlaisia tutkimuksia tehtiin Kansanterveyslaitoksen laboratoriossa KRP:n ostotutkimuksena. Kun oma laboratorio perustettiin, tutkittavia rikostapauksia oli noin 300 vuodessa. Nyt niitä on vuosittain jo yli 5000, mikä jo pelkästään tutkittavien rikospaikkanäytteiden kohdalla tarkoittaa 15 000 – 20 000 näytettä. Niiden lisäksi tutkitaan vuositasolla yli 10 000 vertailunäytettä. 

Vuonna 1997 astui voimaan lainmuutos, jonka myötä DNA-rekisterin ylläpito tuli mahdolliseksi, ja varsinainen rekisteritoiminta aloitettiin syyskuussa 1999. Rikosteknisen laboratorion DNA-osastossa otettiin käyttöön laboratorion tiedonhallintajärjestelmä (LIMS) vuonna 2002, ja siitä lähtien tutkittavat näytteet ovat kulkeneet laboratoriossa viivakoodilla varustettuna.

Viivakoodilla tehoa näytteiden kirjaamisen nopeuteen

Rikoskemisti Matti Karjalainen vastaa hyvin käsitystä tutkijasta erityisesti tarkkuutensa ja johdonmukaisuutensa ansiosta. Hän vakuuttaa, ettei toista samanlaista työpäivää ole, ja hän on sentään ollut jo 11 vuotta tutkijana talossa ja omaakin pidemmältä aikaväliltä kertynyttä tietoa runsaasti.

- Tänään DNA-tutkinta on jo arkipäivää. Poliisi on oppinut hyödyntämään DNA-tutkimusta rikosten selvitysvälineenä, mihin osaltaan on vaikuttanut myös se että laboratoriotutkimukset pystytään nykyisellään automaation ja muiden parannusten ansiosta tekemään entistä sujuvammin ja nopeammin, hän sanoo. 

Ennen LIMS-järjestelmää käytössä olivat sinikantiset työkirjat, joihin kirjattiin tietoja tutkittavista näytteistä. Tämä oli paitsi työlästä, mutta myös ongelmallista tietojen tehokasta jakamista ajatellen. Kaipaamansa tiedon löytämiseksi piti löytää juuri se tietty työkirja, johon tieto oli alun perin käsin kirjattu.

- Nykyisillä näyte- ja henkilökuntamäärillä tällainen ei enää toimisi, ei ainakaan kovin tehokkaasti, puuskahtaa Karjalainen.

LIMS:n ja viivakoodien ansiosta näytteiden kirjaaminen on nopeutunut, kun samoja tietoja ei tarvitse kirjata moneen kertaan. Viivakoodit helpottavat näytteiden kulkua työvaiheesta toiseen, sillä niiden avulla varmistetaan, että analyyseissä kertyvät tiedot ohjautuvat varmasti oikeille näytteille. Lisäksi viivakoodi tarjoaa hyvän intimiteettisuojan, koska pelkästä viivakoodista kenenkään henkilötiedot eivät käy ilmi.   

Tarraa monessa koossa

Tiedonkulku rikoksia tutkivilta poliiseilta rikosteknisen laboratorioiden tutkijoille tapahtuu yhä enenevässä määrin sähköisesti. Varsinaiset tutkittavat näytteet pitää luonnollisesti toimittaa fyysisesti tutkijoille.

- Yksityiskohtaiset näytetiedot kirjataan LIMS:iin ja kukin näyte saa oman yksilöllisen viivakooditarran kylkeensä, rikoskemisti kertoo. 

DNA-laboratoriossa on käytössä useita erilaisia tarratulostimia eri tarkkuuksilla. DNA-näyteputken tarra on hyvin pieni, ja viivakoodin mahduttaminen siihen vaatii vähintään 600 dpi:n tarkkuudella tapahtuvaa viivakooditulostusta.

- Sitä varten on tällä hetkellä käytössä TEC B-452 lämpösiirtokirjoittimet. Tiheää ja pientä viivakoodia lukemaan tarvitaan puolestaan hyvät, korkean resoluution viivakoodilukijat. Käytössä on 4-5 eri tyyppistä ja kokoista viivakooditarraa,  esimerkiksi näytepaketin kylkeen mahtuu jo hieman isompi tarra kuin pieneen 1,5 millilitran koeputkeen, valottaa Karjalainen.  

- Tuplamääritys varmistaa näytteiden tulosten oikeellisuuden, jokainen näyte tutkitaan kahteen kertaan eri henkilön toimesta. Lisäksi käytössä on automaattisia pipetointirobotteja, ja rikospaikkanäytteelle sekä vertailunäytteelle on omat linjansa, eikä sekaantumisvaaraa ole, hän vahvistaa näytteenkäsittelyprosessin huolellisuuden.

Tutkimukset kestävät vaihtelevan ajan riippuen paljolti myös siitä millaisia näytteitä tutkitaan, näyte voi olla yhtälailla verta veitsestä kuin siemennestettä raiskauksen uhrista.

- Viivakoodin käyttö tuo prosessiin lisää nopeutta, helppoutta ja tarkkuutta, toteaa Matti Karjalainen.