Kanta-Hämeen Keskussairaala

Tarratulostusratkaisu mahdollistaa näytteiden välittömän identifioinnin.

Hämeenlinnassa sijaitseva Kanta-Hämeen keskussairaala saa vuosittain 1,2 miljoonaa tutkimuspyyntöä. Otetuista näytteistä kolmisen prosenttia eli noin 33 000 putkiloa lähetetään erityistutkimuksiin Helsinkiin ja Tampereelle. Myös Kanta-Hämeen keskussairaala vastaanottaa näytteitä Forssan sairaalasta. Kun työskentelyn kohteena on ihmisen terveys, ovat tarkkuus ja jäljitettävyys sananmukaisesti elintärkeitä asioita: potilastietoja ei yksinkertaisesti saa sotkea. Kanta-Hämeen keskussairaalassa oikeiden tietojen paikkansapitävyys varmistuu kahden tulostusratkaisun sekä viivakoodinlukijoiden avulla.

Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratoriohenkilökunnan näytteidenottokierros alkaa klo 7.00. Ennen kierroksen alkua potilastietojärjestelmä Efficasta tulostetaan yhdessä hujauksessa kolmisensataa tarraa, jotka toimivat aamun kierroksella potilaskohtaisina lähetteinä. Kiertonäytetarrat sisältävät kaiken potilaasta tarvittavan informaation: nimen, henkilötunnuksen ja tiedon siitä, mikä näyte potilaasta on tarkoitus ottaa. Perinteisiä paperilähetteitä ei siis tarvita lainkaan.

– Halusimme rationalisoida prosessin kaikilta osin, laboratorio-osastonhoitaja Paula Lemmetty perustelee.

Kun potilaasta on otettu vaikkapa verinäyte, liimataan oikea tarra saman tien putken kylkeen. – Kun näytteen identifiointi tapahtuu välittömästi, inhimillisten virheiden mahdollisuus minimoituu, jatkaa kemisti Juha Niskanen.

Viivakoodit vaativat tulostustarkkuutta

”Massatulostuksen” lisäksi sairaalalla on käytössään parisenkymmentä pienempää tulostinta kaikilla osastoilla, poliklinikoilla sekä ensiavussa. Tulostimet palvelevat osastoja tilanteessa, jossa tilaava yksikkö ottaa näytteen itse, kuten mikrobiologisessa näytteenotossa tai esimerkiksi leikkaussaleissa. ”Osastotulostimet” ovat Hämeenlinnan lisäksi käytössä myös Riihimäen yksikössä. Tulostimet vaihdettiin, koska aikaisemmin käytössä olleiden matriisikirjoittimien pistemäinen tulostustarkkuus ei riittänyt viivakoodien luentaan.

– Lisäksi matriisikirjoittimien telat olivat tarrojen jäljiltä niin liimaisia, ettei tulostus tahtonut oikein sujua, toteaa atk-päällikkö Taimo Saarinen. – Lämpökirjoittimet ovat osoittautuneet hyvin toimintavarmoiksi ja niiden kanssa on ollut poikkeuksellisen vähän teknisiä ongelmia, tulostinvalintaan tyytyväinen Saarinen kiittelee.

Koodien luentaan sairaala valitsi Orbit-lukijat ergonomisuutensa ansiosta. Orbitin 20 eri kulmassa heijastuvat lukusäteet mahdollistavat koodin luennan nopeasti ja vaivattomasti käden liikeradalle luonnollisessa asennossa.

Sairaalamaailma asettaa tarran ominaisuuksille haasteita

– Tarran on pysyttävä tiiviisti putkessa kiinni, mutta sen on myös oltava nypittävissä irti ja siirreltävissä putkilosta toiseen liimapinnan kärsimättä. Lisäksi tarran tulee kestää pakkasta, vesihaudetta sekä alkoholia, jolla hoitohenkilökunta jatkuvasti desinfioi käsiään, kertoo laboratorion lajitteluvastaava Hilkka Niskanen.

Arkistointikelpoinen, synteettinen tarramateriaali täyttää vaatimukset ja saakin henkilökunnalta kiitosta. Lisäksi jokaisen tarrarivin välissä on tarrojen katkaisua helpottava perforointi. – Tarranauhan vaihtaminen tulostimeen on todella helppoa. Pidimme noin varttitunnin koulutuksen henkilökunnalle ja nauhan vaihto onnistuu vaikka silmät kiinni, Juha Niskanen hymyilee.

Tulostusratkaisu on helpottanut työtä merkittävästi sairaalassa, jonka näytteenottopyynnöt kasvavat noin neljän prosentin vuosivauhtia. Automaattisen tunnistuksen tarpeellisuus ymmärrettiin Kanta-Hämeen keskussairaalassa jo 1995, jolloin viivakoodeja alettiin hyödyntää analysaattoreissa.

Nyt viivakoodit ovat mukana kaikissa näytteenkuluun vaiheissa.