Helsingin kaupungin liikennelaitos: Tehoa metrovarikon työ- ja huoltokirjauksiin

Vuonna 1982 käyttöönotettu Helsingin metro on Suomen ainoa ja maailman pohjoisin metrolinja. Sen kunnossapidossa on tapahtumaa kerrakseen. Tähän asti huoltoon liittyvät kirjaukset on tehty käsin paperille, mutta jatkossa osat luetaan viiva- ja 2D-koodeista ja tiedot viedään järjestelmään mobiilipäätteitä hyödyntämällä.

Metrovarikolla Itä-Helsingissä on ahkera, mutta leppoisa tunnelma. Korjauksen alla on parikin vaunuparia telineen, mutta työ sujuu joutuisasti. Vielä vuosi sitten tilanne oli kuitenkin toinen. Silloin henkilöstön aikaa kului merkittävästi enemmän huoltotöiden kirjaamiseen ja aiemmin tehtyjen korjausten selvittelyyn.

– Metrovaunujen korjauksessa käytetään kierrätettäviä vaihto-osia, jotka kunnostetaan aina uudelleen käytettäviksi. Vaihto-osia ovat muun muassa telit, jarrusylinteri, pyöräkerrat sekä ajomoottorit, luettelee liikennelaitoksen metroliikenteen kunnossapidon päällikkö Roger Antell.

Vaunuihin liittyviä vaihto-osia on noin tuhat kappaletta ja korjaustapahtumia niihin liittyy vuosittain noin viisisataa. Telien kokoonpanoihin tapahtumia tulee vuosittain kuutisensataa. Tilanne on asentajille siis melko haasteellinen.

– Ensin paikallistetaan tietysti vika ja vaihdettavat osat. Varsinainen hankaluus on kuitenkin ollut kirjata vaihdon yhteydessä ylös kaikki oleellinen tieto, kuten vaunun numero, vaihto-osatunnukset, sarjanumerot sekä tietysti vaihdon syy. Tämä tehtiin aiemmin muistilapuille käsin, jonka jälkeen asentaja itse tai joku toinen henkilö vei vielä kirjauksen osanvaihdosta tietojärjestelmään, hän päivittelee nyt hymyssä suin.

Kartoituksen kautta ongelmat esille

Kunnossapidon toimintamallia hahmotettiin aluksi Finn-ID:n tarjoamalla prosessikartoituksella. Sen perusteella löydettiin muutama selvä kehityskohde, johon voitiin tarttua.

– Yksi kriittinen piste oli, ettei paperille tehty merkintä aina edes päätynyt järjestelmäämme. Lisäksi kirjauksissa tuli virheitä ihan inhimillisten kirjoitusvirheidenkin takia ja kaiken kaikkiaan kaksinkertaiset kirjaukset aiheuttivat ylimääräistä työtä, summaa asioita kolmekymmentä vuotta seurannut mies.

Puutteelliset kirjaukset ovat heikentäneet liikennelaitoksen järjestelmässä olevan tiedon laatua, mikä puolestaan on tehnyt sen, ettei järjestelmän raportteihin ole voinut täysin luottaa. Kunnossapidossa työskentelee noin kuusikymmentä henkilöä, joten tietojen tarkkuudella, oikeellisuudella sekä reaaliaikaisuudella on merkitystä monen ihmisen tekemisiin.

Merkittäväksi ongelmaksi havaittiin myös telien stanssatut sarjanumerot. Ne ovat jatkuvasti alttiina likaantumiselle ja kulumiselle, mikä puolestaan on heikentänyt niiden luettavuutta.

– Ajan myötä metallilaatoille painettuja sarjanumeroita ei yksinkertaisesti enää voinut visuaalisesti tunnistaa. Tähän tarvitsimme erityisesti uusia ajatuksia ja toteutusta, Roger Antell kertaa.

Merkintää vaativissa olosuhteissa

Käytännön tilannetta lähdettiin purkamaan merkinnöistä. Metrojunan osien merkintään päätettiin ottaa käyttöön erikoisolosuhteisiin kehitetty ratkaisu, jossa merkintä kestää rankatkin olosuhteet ja sopii kooltaan niin pienistä piirilevyistä aina suurikokoisempiin vaunun telien osiin.

– Vaativien sääolosuhteiden kanssa kosketuksissa olevien osien kanssa otimme käyttöön kilpeen poltettavan lasermerkinnän, kertoo kunnossapidon esimiehenä toimiva Perttu Juhas.

Merkinnässä käytetään 2D-viivakoodia, jota pystyy lukemaan mobiilipäätteen kameralukijalla. Merkintä myös kestää koko laitteen elinkaaren ajan. Osissa, jotka ovat paremmin suojassa esimerkiksi kotelon sisällä, käytetään tarratulostimella tulostettuja kalustotarroja. Nämä asentaja pystyy tekemään helposti itse huoltovarikolla.

Kirjaukset helposti mobiilipäätteellä

Metrovaunujen vaihto-osien kirjauksissa otettiin käyttöön asentajan mobiilipääte, joilla luetaan vaihto-osien ja telien sarjakoodeja suoraa metallikilven viiva- ja 2D-koodeista.

– Asentaja näpyttelee päätteelle vikasyyt ja muut tarvittavat tiedot. Lopuksi ne puretaan telakka-aseman kautta suoraan M-TOP -järjestelmäämme. Nyt tiedot tulevat varmasti oikein ja myös työaikaa on säästynyt aiempaan tapaan verrattuna huomattavasti, Juhas toteaa tyytyväisenä.

Myös kunnossapidon toiminta ja laatu siirtyvät asteikolla korkeammalle, kun mobiilipäätteellä saadaan näkyviin huollettavan osan historiatiedot juuri tarvittavana huoltohetkenä, eikä asentajan tarvitse arvuutella tai yrittää muistella, mitä edellisellä kerralla on tehty. Tiedoista näkyy myös kuinka monta kilometriä vaunulla on ajettu edellisen huollon jälkeen ja kuka tuo edellisen huollon on tehnyt.

– Olemme olleet hyvin tyytyväisiä saatuun ratkaisuun. Viemme tämän varmastikin jossain välissä myös rata- ja turvalaitepuolelle kenttätiedonkeruuseen. Työnteon sujuvuus on saatu ihan uudelle tasolle, kun pääsimme irti aiemmista käsinkirjauksista ja erillislomakkeista, hän uskoo.

Teksti on alkuperäisin Finn-ID uutisista numerosta 1/2011.