Container-Depot Oy

Kasvava liikennemäärä saneli Kotkaan hankittavaksi uuden satamaratkaisun. Sen ansiosta päästiin eroon toimintaa hidastavista työvaiheista ja henkilökunta sai käyttöönsä työkalut ympärivuorokautiseen palveluun.

Container-Depot Ltd Oy tarjoaa asiakkailleen täydet konttiterminaalipalvelut aina konttien varastoinnista niiden vahinkotarkastuksiin ja korjauksiin. Yhtiön ylpeys, Kotkan Mussalon yksikkö varastoi tyhjiä kontteja 4,5 hehtaarin alueella. Terminaalin läpi kiertää vuosittain noin 110 000 konttia. Työkoneet eli kurottajat, nosturit ja sivustatarttujat tekevät siis kuukausittain noin 10 000 nostoa rekan lavoilta ja rahtialuksista.

Container-Depot varastoi tyhjiä kontteja Kotkan lisäksi Helsingissä, Haminassa ja Pietarissa. Vastaanotetut kontit lasketaan työkoneella alas rekan lavalta, tarkistetaan, puhdistetaan ja tarvittaessa korjataan. Tarkastaja luokittelee kontin oikeaan kasaan sen kunnon, koon ja tyypin perusteella.

Container-Depotin Helsingin sataman operatiivinen päällikkö Kyösti Heinonen selventää, että suurin osa maailmalla liikkuvista konteista on kolmea tyyppiä: normaalikorkuiset 20 - ja 40 -jalkaiset sekä jumbokorkuinen 40-jalkainen (20 jalkaa = 6m, 40 jalkaa = 12 m). Onko kontissa sitten esimerkiksi rättikatto, rättisivuseinä tai soveltuuko se kylmän vai kuuman tavaran kuljetukseen, paperilastaukseen tai vaikkapa Australian ötökkävapaaseen liikenteeseen, on oma tarinansa; erilaisia konttityyppejä kokovariaatioineen kertyy lähemmäs viisisataa.

Ei odottelua, jonottelua ja turhaa juoksentelua 

Aikaisemmin tavaraa palauttava tai noutava rekka ilmoittautui pääportilla liikenteenhoitajalle, joka toimistotöiden ja puhelimeen vastaamisen ohessa kirjasi konttityypin järjestelmään.Sitten hän ilmoitti varastoalueella kiertävälle työkoneen hoitajalle radiopuhelimella millainen kontti on kyseessä ja mitä sille pitää tehdä. 

– Monesti ongelmana oli se, että liikenteenhoitajalla saattoi olla vaikkapa puhelu kesken, ja rekat joutuivat odottelemaan portilla. Liikenne ei sujunut niin jouhevasti, kuin sen olisi pitänyt. Käytännössä lähes kaikki järjestelmään kirjattava tieto kentältä ilmoitettiin toimistolle radiopuhelimella, kertoo Container-Depotin IT-manager Lars Kullberg.

Finn-ID:n toimittaman ratkaisun myötä Kotkan sataman työkoneisiin asennettiin uudet trukkipäätteet (Trux 600 ja 700).

Kun rekka nyt saapuu portille, konttityyppi kirjataan sisään järjestelmään ja auto ajaa varastoalueelle. Tieto tehtävästä toimenpiteestä on välittömästi työkoneen hoitajan ruudulla. Suurin hyöty on se, että radiopuhelimista on päästy eroon.

– Kahdessa vuorossa toimivan liikenteenhoidon resursseja vapautuu huomattavasti, kun nosturin tai kurottajan kuljettaja saa tiedot suoraan päätteelleen ja voi tehdä tarvittavat kunto- ja tyyppikirjaukset omalta koneeltaan, luovuttaa tai vastaanottaa kontin ja tiedot siirtyvät reaaliajassa järjestelmään. Turha juoksentelu työkoneelta toimistolle jäi pois, kertoo Kotkan sataman terminaalijohtaja Kaj Gertsch.

Päätteissä pyörivän sovelluksen avulla kuljettajat pystyvät hallinnoimaan rekkajonoa sisään ja ulos itsenäisesti työkoneesta käsin, joten palvelu pelaa 24h/vrk ympäri vuoden, niin öisin kuin viikonloppuisin.  

Luotettava, käyttövarma ja motivoiva

– Projektin alussa kutsuin Finn-ID:n kartoituskierrokselle ja ajelimme Kotkan satamassa ympäriinsä kokonaiskuvan saamiseksi, Kullberg muistelee.

– Ja paljon voi kehua. Työkoneiden ulkoilmassa palvelevat päätteet kestävät niin kylmää säätä kuin auringon paahdetta, niin pölyä kuin vesisadetta. Nyt laitteet pysyvät verkossa ja lisäksi ohjelma on helppokäyttöinen. Ymmärrettävää lienee myös henkilökunnan työmotivaation huomattava parannus, Gertsch toteaa kollegalleen kehitystyön tuloksesta.

Suunnitelmissa siintää myös ratkaisun kopioiminen muihinkin satamiin.

– Toimivat laitteet, katkeamaton verkko ja reaaliaikaisuus mahdollistavat itsenäisen työskentelyn, ylimääräisten työvaiheiden poistumisen ja sujuvan toiminnan niin varastoalueella kuin rekkaliikenteessä, erittäin tyytyväinen terminaalijohtaja kertoo.

– On todella vaikea nähdä sellainen tilanne, ettei tämä ratkaisu olisi käytössä. Radiopuhelinmaailmaan ei ole enää paluuta, Gertsch toteaa.