Tallinnan satama, Viro

Joulukuussa 2007 Viro liittyi passittomaan Schengen-alueeseen, mikä edellytti satamalta uudistuksia alueen kauttakulun valvontaan.

Neljä terminaalia käsittävä Tallinnan vanhan kaupungin satama on Viron suurin matkustajalaivojen, nopeiden alusten ja risteilijöiden kiinnityspaikka. Finn-ID:n virolainen sisaryhtiö ID-Balti toimitti Tallinnan satamaan automaattiseen tunnistukseen perustuvan seurantajärjestelmän, jolla rekisteröidään sataman alueella liikkuvat matkustajat ja ajoneuvot nopeasti ja virheettömästi. 

– Passittomuuden myötä oli välttämätöntä luoda systeemi, jonka avulla tiedämme, ketä sataman alueella kulloinkin on. Uusi valvonta- ja läpikulkuratkaisu rekisteröi ja tunnistaa matkustajien maihinnousukortin numeron ja sitä kautta sataman alueella kulkevat henkilöt, kertoo sataman turvallisuudesta vastaava asiantuntija Toomas Jalakas. Matkustajille satama-alueen raja alkaa terminaalin läpikulkupisteistä ja autoilijoille check-in portista.

Sataman erityispiirteet huomioon

Tallinnan satama ei ole samanlainen kuin muut Itämeren alueen satamat, joissa laivayhtiöillä on omat terminaalinsa. –Tallinnassa terminaaleja käytetään ristiin, eli kaikki terminaalit palvelevat jokaista laivayhtiötä, Jalakas kertoo.

Tämän tyyppinen terminaalien ”ristiin käyttö” vaatii sekä laitteilta että ohjelmistolta yleispätevyyttä. Ohjelmiston on kyettävä keräämään tietoa sataman kaikista kauttakulkupisteistä. Laitteiden on puolestaan oltava kompakteja ja niiden on pystyttävä lukemaan useiden laivayhtiöiden maihinnousukorttien erilaisia viivakoodeja sekä lisäksi magneettinauhoja.

ID-Balti valittiin yhteistyökumppaniksi tarjouskilpailun voiton myötä. –Se tarjosi laitteet ja ohjelmistot edullisimmin ja pystyi myös toteuttamaan projektin vaaditussa aikataulussa, Jalakas kiittelee. – Satama on yhtiö, joka toimii 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Siksi meidän on voitava luottaa kumppanin tuotteistoon ja ohjelmisto-osaamiseen, hän jatkaa.

Paikkansa vakiinnuttanut järjestelmä laajenee 

Sovelluksen ensimmäinen askel on onnistuneesti käytössä ja toimi virheettömästi, mutta kehityssuunnitelmat eivät siihen lopu.

– Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus saada jokaiselle laivayhtiölle oma liityntä kulunvalvontajärjestelmään. Tavoitteena on lisäksi täsmällisen tiedon kerääminen kaikista laivassa olevista, jolloin myös henkilökunta käyttäisi laivaan astuessaan samoja läpikulkupisteitä kuin matkustajat. Tällöin tietäisimme reaaliajassa miten paljon laivalla on milloinkin henkilökuntaa ja kenen täytyy poistua laivasta ennen sen lähtöä, Jalakas visioi.

– Kun satama laajenee, laajennamme myös ratkaisua. Ja satama laajenee jo, hän lisää.

Käännetty ja referoitu ID-Balti AS:n asiakaslehdestä IDEE 1/08