Puolustusvoimat

Suomen Puolustusvoimat yhtenäisti koko organisaation varastointilogistiikan SAP:lla.

Suomen Puolustusvoimien Materiaalilaitos on Pääesikunnan alainen sotilaslaitos, joka vastaa maavoimien sekä muiden puolustushaarojen yhteisestä sotavarustuksesta koko sen teknisen elinjakson ajan. Materiaalin elinjakson hoitoon kuuluu tuotekehitystä, hankintaa, ohjeistusta, korjaus- ja huoltotoimintaa, varastonpitoa ja materiaalipalvelua sekä materiaalin käytöstä poistamista.

Puolustusvoimien mitä moninaisimpia viivakoodisovelluksia käsittävää materiaalinhallinto haluttiin virtaviivaistaa toiminnanohjausjärjestelmän vaihdon myötä. Finn-ID:n toimittama viivakooditoiminnallisuus tuli osaksi SAP:n materiaaliprosesseja. Materiaalinhallintaratkaisun avulla Puolustusvoimat yhtenäisti prosessit kaikissa maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalihallinnon yksiköissään.

Laitetoimitusten osalta Puolustusvoimat solmi puitesopimuksen Finn-ID:n kanssa. Syksyllä 2003 pilotoidun tiedonkeruu-tulostuspaketin käyttöönotto on laajentunut Puolustusvoimissa vuosi vuodelta hyvien kokemusten myötä. 

Suomen suurin julkisen sektorin SAP-käyttäjä luottaa automaattiseen tunnistukseen 

Kun Puolustusvoimat siirtyi lukuisten toiminnanohjausjärjestelmien tantereelta SAP-maailmaan, oli jo vuosi sitä ennen työpöydälle nostettu kysymys viivakoodin hyödyntämistä koko organisaation materiaalihallinnassa.

– Puolustusvoimat tekevät nyt kaikki hankintansa aina panssarivaunujen varaosista sissimuonaan SAP:in kautta, joten prosessiin kuului myös noin 600 000:en tuotenimikkeen yhtenäistäminen kaikissa puolustushaarojen yksiköissä, panssariprikaatin materiaalipäällikkö Petri Salama kertoo.  

SAP:in ja Finn-ID:n toimittaman viivakooditoiminnallisuuden myötä koko valtavan organisaation toimintalogiikka yhtenäistyi materiaalihallinnon tiettyjen prosessien osalta. Lisäksi joukko-osastojen kouluttajat koulutetaan keskitetysti opastamaan ratkaisun käytössä.

– Ratkaisun tiimoilta on järjestetty muutama infotilaisuus, mutta joukot ovat itsekin hyvin kiinnostuneita siitä, ja vierailevat hyvinkin kaukaa toinen toistensa osastoissa tutustumassa erilaisiin sovelluksiin, sektorijohtaja Pekka Oksman kertoo.  

– Tällä hetkellä viivakoodiratkaisua käytetään niin tavaran jakelussa, kunnossapitovarastoissa kuin varusmiesten ja henkilökunnan materiaalilainauksissa. Nimikkeet ja niiden paikat merkitään viivakooditunnistein ja materiaalinhallinta tapahtuu tiedonkeruupäättein. Varastokortteja ja käsintehtyjä tositteita ei siis enää tarvita, Salama toteaa tyytyväisenä.  

Toiminta sujuvaksi, virheet pois ja parempi työmotivaatio 

Automaattisen tunnistuksen hyödyntämiskohteista saadaan jatkuvasti uusia ideoita, joista parhaat tulevat käyttäjiltä.

– Maa-, meri- ja ilmavoimien viivakooditoiminnallisuuden pääkäyttäjistä ja materiaalihallinnon asiantuntijoista koottu työryhmä käy säännöllisesti läpi joukko-osastoistoista tulevat kehitystoiveet. Hienosäätö on jatkuvaa ja toteutusasteelle pääsevät ne, jotka palvelevat koko organisaatiota, kertovat Pekka Malminen maavoimista ja Jyrki Rantala ilmavoimista.

Materiaalinhallintaratkaisun hyödyt ovat sen laajenemisen myötä havaittavissa koko organisaatiossa entistä selkeämmin.

– Käyttäjää opastava ratkaisu on vähentänyt erityisesti käsinkirjoitettujen lappujen tulkintaongelmista johtuvia virheitä ja näin ollen myös virheiden selvittämiseen kuluvan aikaa Puolustusvoimien prosesseissa. Lisäksi lainaustoiminta tapahtuu nopeasti ja yksinkertaisesti, koska näppäily ja näppäilyvirheet jäävät pois. Materiaaliliikenteen raportointi onnistuu laajemmin ja lainaushistoriaa pystytään selaamaan eri tavalla. Inventointi, joka muuten Puolustusvoimissa tunnetaan nimellä laskenta, on koettu ratkaisun avulla mielekkäämmäksi tehtäväksi, Salama tykittää ratkaisun hyötyjä.