Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: kalustonhallintaratkaisulla varmuutta työturvallisuuteen

Kukapa haluaa syöksyä palavaan taloon ihmishenkiä pelastamaan, jos ei ole varma, että paineilmapullo tai paineilmahengityslaite on varmasti toimintakunnossa? Yhteensä 15 kunnan alueella toimiva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii kalustonhallintaratkaisunsa avulla siitä, että henkilöstön työvälineet löytyvät helposti ja että ne huolletaan ajallaan.

Kymmeniä yksittäisiä paloasemia käsittävällä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kova tavoite: koko kalusto, ruuvimeisselistä pelastusveneisiin, siirretään vähitellen automaattiseen tunnistukseen perustuvaan kalustonhallintaan. Tähän mennessä korkeanpaikan työskentelyyn tarkoitetut varusteet, hengityssuojaimet, kemikaalipuvut, sammutusasusteet ja kypärät ovat saaneet kylkeensä kuumuutta kestävän viivakooditarran tai -satiininauhan.

Suojainten huollosta vastaava Osmo Lohivirta laskeskelee, että merkittyjä tuotteita on nyt noin 10 000. Kun tehtävä saadaan loppuun, luku tulee olemaan ainakin satakertainen. Merkintäurakka hoituu Finn-ID:n toimittaman tulostimen sekä tulostuksenhallintaohjelmiston avulla. Oikeat arvokilpitunnisteet löytyivät Finn-ID:n valikoimista ja satiininauhat haettiin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tunnistuksessa palvelevat pelastuslaitoksen taustajärjestelmään (DrägerWare) integroidut lukijat.  

Huoltohistoria hallussa

Laki velvoittaa pelastuskaluston säännölliseen huoltamiseen, joka välineestä riippuen vaihtelee kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen.

– Ratkaisun avulla saamme ylläpidettyä kaluston huoltohistoriaa. Esimerkiksi onnettomuustilanteesta hälytystehtävästä palautuvan paineilmapullon tunnistamisvaiheessa näemme, voiko pullon täyttää saman tien uudelleen vai onko se huollettava. Kun pullo on huollettu, siitä jää merkintä järjestelmään, Lohivirta toteaa.

Tunnistaminen helpoksi tulipalokiireessä

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos saa vuosittain noin 20 000 hälytystä. Alueen 12 vakinaisella paloasemalla työskennellään neljässä vuorossa, jonka pituus on 24 tuntia. Yksittäisen paloaseman yhdessä vuorossa työskentelee parhaimmillaan lähes 10 henkilöä. Tämän lisäksi kalustoa on alueen yli 40 sopimuspalokunnan käytössä. Kun monta henkilöä käsittelee pelastuskalustoa, on tärkeää, että yhteiset pelisäännöt ovat kaikille selvät ja toimintatavat yksinkertaiset.

– Kalustonhallintaratkaisu otettiin käyttöön nimenomaan helpottamaan päivittäistä työskentelyä, kuten välineistön etsimistä ja tunnistamista. Aikaisemmin kalusto merkittiin numero- ja kirjainyhdistelmin, välineistön sijainti oli pitkälti henkilöstön muistin varassa ja niiden huoltohistoria käsikorteilla. Nyt kaikki saavat viivakoodilukijan pistoolia painamalla tiedon, onko kalusto huollossa, varastossa vai kenties onnettomuuspaikalla, tyytyväinen mies kertoo ja huomauttaa ratkaisun helpottavan myös kaluston inventoinnissa.

– Idea kalustonhallintaratkaisun hankintaan syntyi Finn-ID uutisten artikkelista, joka kertoi Puolustusvoimien materiaalinhallintaratkaisusta, Lohivirta paljastaa.

Yhteydenoton jälkeen selkeytyi, millainen ratkaisu halutaan ja niinpä pyörät laitettiin pyörimään.

– Työ meidän päässä on vielä hieman kesken. Tuhansien nimikkeiden merkitseminen maakuntien pelastuslaitoksia myöden on aikaa vievää hommaa, mutta ehdottomasti sen arvoista, Lohivirta tuumaa.