HUS-Desiko

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista sisältää kohtia tuoteturvallisuudesta. Siihen liittyy oleellisesti muun muassa potilaiden hoidossa käytettävän välineistön jäljitettävyys. HUS-Desikon välinehuoltoratkaisu parantaa niin toiminnan laatua kuin turvallisuutta.

HUS-Desiko on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) omistama liikelaitos, joka tuottaa laitos- ja välinepalveluja pääasiassa sisäisille asiakkailleen. HUS-Desikon palveluihin kuuluvat potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa käytettävien instrumenttien puhdistaminen, desinfektiosterilointi, hoitoympäristön puhtaanapito, vuode- ja tekstiilihuolto sekä avustaminen ruoan tarjolle laittamisessa.

– Potilasturvallisuuden kannalta on merkittävä tieto, onko leikkaussaliin palautuva instrumentti varmasti käynyt huolto- ja sterilointiprosessin kaikki vaiheet läpi ja se on oikein pakattu, HUS-Desikon toimitusjohtaja Tuula Karhumäki alustaa.

Välinehuoltoprosessi läpinäkyväksi ja tehokkaaksi

HUS-Desiko huoltaa kuukausitasolla jopa noin 250 000 leikkausaleissa ja muussa potilastyössä käytettävää instrumenttia. Samassa ajassa tehdään noin 70 000 välinepakkausta, sillä osa instrumenteista koostuu useammasta osasta, jotka pakataan luonnollisesti samaan pakkaukseen.

– Yksittäisen tarvikkeen huoltoprosessi käynnistyy jo leikkaussalissa, kun hoitaja avaa steriilin välinepakkauksen ja lukee kyseisen tuotteen koodin järjestelmään. Näin välinehuolto osaa odottaa oikeita instrumentteja pesuun. Käytetyt instrumentit saapuvat välinehuoltokeskukseen koreissa. Korit tunnistetaan niiden kyljessä olevasta tunnisteesta toiminnanohjausjärjestelmään. Tässä vaiheessa varmistetaan, että korissa on mukana kaikki tuotteet, joiden on tarkoituskin saapua, kertoo välinehuoltopäällikkö Raili Keurulainen.

Pesupuolella välineet vastaanotetaan ja kirjataan datamatrix-koodin avulla tuotannonohjausjärjestelmään. Sen jälkeen välineille tehdään visuaalinen vastaanottotarkistus ja ne lajitellaan puhdistettavaksi, desinfioitavaksi sekä pakataan ja steriloidaan ohjeiden mukaisesti.

Ohjelma mahdollistaa myös erilaisten huomautusten lisäämisen järjestelmään kyseisen tuotteen kohdalle.

– Kuivat instrumentit voidaan pakata paperilaminaattipusseihin, joihin järjestelmä tuottaa automaattisesti oikeanlaisen tunnistetarran. Steriloinnin jälkeen huoltokierros on valmis ja välineet ovat käyttövalmiina seuraavaa leikkausta varten, Keurulainen kuvailee yksittäisen instrumentin prosessin kulkua.

Reaaliaikaista työskentelyvarmuutta vaativassa ympäristössä

Yksi haastavimmista asioista oli oikean tunnistetarran löytäminen.

– Kosteutta, kuumuutta ja painetta kestävän tarran liima on oltava pitävä eikä muste saa tuhraantua kovassa käsittelyssä, Karhumäki toteaa.

Välinehuoltoratkaisun merkittävimpiä hyötyjä ovat asiakasyhteistyön paraneminen leikkaussalin ja välinehuollon välillä. Hoitajat tietävät reaaliajassa, mikä väline on milloinkin huollossa ja mikä taas hyllyssä. Lisäksi ratkaisun tietopankki ylläpitää välinehuoltajien omaa osaamista sekä nopeuttaa uuden henkilöstön perehdytystä.

– Tieto tuotteen elinkaarikustannuksista helpottaa välineistön ostovalintoja. Nyt tiedetään mitä instrumentteja on hankittu ja mitä niistä joudutaan korjaamaan usein. On helpompaa arvioida, mitä kannattaa hankkia jatkossa, hän lisää.