Minkälainen osumatarkkuus sinulla on kokonaisedullisuuteen?

  • Blogi

Kierrän paljon asiakkailla ja alasta riippumatta kuulen keskustelua siitä kuinka ”vyötä kiristetään”. Palkkaukset, virat ja investoinnit ovat tiukassa ja kun niihin saadaan lupa, pitää hankkia tarpeeseen räätälöityä edullista ratkaisua. Täysin ymmärrettävää.

Mutta mikä se sitten on? Moni ymmärtää, että edullisella ratkaisulla tarkoitetaan seuraavaa; hankinnassa haastatellaan useita kilpailijoita, kilpailutetaan ne ja ostetaan tietenkin halvin. Ihmetyksekseni kysyn aina, että kummalla on merkitystä; mitä maksaa ostaa vai mitä maksaa käyttää? Kysymykseni saa useimmiten aikaan pienen hiljaisuuden ja vastaukseksi kuulen "kilpailutuksessa painotetaan investointihintaa".

Kymmenisen vuotta palvelupuolella työskennellessä tiedän, että oikeasti halvin on jotain niiden väliltä – usein aika paljon enemmän kallistuneena käytönaikaisiin kuluihin.

Kumpi valita:
Projektitoimittaja vai kumppani? Sovelluskehitysprojekti vai ratkaisu?

Viimeinen lama sai aikaan sen, että erityisesti ohjelmistotalot ja moni muu ratkaisuja toimittava taho kursi kaikkia muita palveluja ja panosti toimitusprojekteihin. Projektien hinnoittelussa osaava myyjä perusteli asiakkaalle ison arvon ratkaisulle takaisinmaksulaskelmien kera edullisesti ja kate oli hyvä. Miten se sitten niin teki? Projektin hintaa on helppo ruuvata erinäisillä tavoilla kuten juuri ilmestyneessä pysäköinninvalvonnan oppaassammekin nähdään.

Ihmetyksekseni kysyn aina, että kummalla on merkitystä; mitä maksaa ostaa vai mitä maksaa käyttää? Mika Veijalainen

No mutta mitä projektin jälkeen tapahtuu?

Kun järjestelmä siirtyy käyttöön, tekijät resurssoidaan uusiin projekteihin ja valitettavan usein ”vanhalle” asiakkaalle on luvassa kylmää kyytiä soitellessaan toimittajalle avuntarpeessa tai haasteissa. Onneksi tämä ei toteudu nyt sentään ihan kaikissa taloissa.

Mutta fakta on, että pitkäaikainen jatkuva ratkaisun kehitys yhdessä asiakkaan kanssa ja ratkaisun vastuunkanto ylläpidon kanssa on paljon resursseja vievää puuhaa. Tämän takia projektitalot harvoin satsaavat niihin. Nämä ovat kuitenkin ne yhteistyön vaiheet, missä asiakkaalle tehdään arvo ja maksimoidaan investoinnin takaisinmaksu.

Takaisinmaksu onnistuu vain kun ratkaisu on käytössä – miten?

Itseltään voi varovasti kysyä: Mitä minun turvana on, kun investointini takaisinmaksu pysähtyy ja ratkaisuun tulee pulma? Käyttäjä kokee, että ratkaisu on se mitä osaa kukin ratkaisusta työkseen käyttää – pysäköinninvalvojalle esimerkiksi kännykkä ohjelmistoineen ja tulostin, jolla valvontamaksua suoritetaan. Toimistossa tekevälle ohjelmisto, jota päätteellä käytetään.

Välillä tuntuu, että ohjelmistoalan myyjillä on hevosille tutut ”läpät silmillä”. Kuulen usein, että ratkaisu on applikaatio, jota käytetään laitteissa tai palvelin. Ei suinkaan – sehän on vain pieni osa ratkaisua. Ratkaisu on paljon isompi kokonaisuus, jossa osakomponenttien täytyy pelata 100 %:sti yhteen. Isoa osaa pelaa myös palvelu, jolla turvataan investointi.

Tähän aiheeseen pääset syventymään uudessa "Pysäköinninvalvonnan uudistamisen ABC" -oppaassamme.

Pssst. Lue myös blogi "Puhetta autoista ja pysäköinninvalvonnasta" ja tutustu digitaaliseen pysäköinninvalvontaan!

Ota yhteyttä
Voimmeko olla avuksi?09 3510 1555
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Chat