Case: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen keskussairaala KSSHP Case: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri potilasturvallisuus

HUS:n Lehtonen: "Tunnistamisen virheet olennaisesti vähentyneet"

Potilaan tunnistamisjärjestelmä on sovelluspalvelimella toimiva kokonaisuus. Yksinkertaisuudessaan se toimii niin, että potilastietojärjestelmästä valitaan potilas, jolloin hänen tiedot tulostuvat yksikön ranneketulostimelle. Potilasrannekkeen avulla voidaan varmistua potilaan henkilöllisyydestä ja siitä, että oikeasta potilaasta otetaan oikeat tutkimukset ja oikea potilas saa oikeaa hoitoa.

HUS:n potilasturvallisuuden ohjausryhmä priorisoi potilaan tunnistamisratkaisun yhdeksi keskeisistä potilasturvallisuutta edistävistä kysymyksistä. Potilaan tunnistamisratkaisun avulla pystytään myös tiivistämään perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja turvaamaan mahdollisimman sujuvaa toimintaa.

Toimitettu ratkaisu koostuu palvelinten ja tietokannan lisäksi Finn-ID:n toimittamasta ohjelmistosta, ranneketulostimista, rannekkeista ja NFC-sirulukijoista.

”Palaute Finn-ID:n toimittamasta potilaan tunnistamisratkaisusta on ollut pääsääntöisesti vain positiivista”, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen.

Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori

Rannekkeiden tuottamisen oltava sujuvaa

Vaikka tunnistamisen taustalla on älykäs järjestelmä, ovat tulostettavat rannekkeet asiakkaille näkyvin osa ratkaisua. Toistaiseksi potilasrannekkeina HUS:ssa sekä Espoossa on käytössä aikuisten ja lasten viivakoodirannekkeita, pehmustettuja keskosrannekkeita sekä aikuisten kokoisia RFID-sirurannekkeita (NFC). Espoon sairaalassa NFC-sirullisia rannekkeita käytetään tällä hetkellä potilaskaappien avaamiseen ja lukitsemiseen.

Rannekkeiden tuottamisen on oltava sujuvaa, sillä niitä tulostetaan kuukaudessa noin 40.000 kappaletta.

Tulostimiksi valittiin TSC:n valmistamat ja erityisesti terveydenhuoltoon suunnitellut potilasranneketulostimet. Kyseisiä tulostimia oli käytetty aiempien pilotointien yhteydessä ja ne olivat saaneet hyvää palautetta, Finn-ID:n HUS-asiakkuudesta vastaava kertoo.

Ratkaisuun liittyy myös viivakoodilukijoita, joilla luetaan näytteitä tai varmistetaan lääkejakelua.

Jatkossa on tarkoitus laajentaa laitteiden käyttöä. Nyt keskitytään kuitenkin ottamaan ratkaisua yksiköissä käyttöön ja vasta sitten mietitään sen tarjoamia lisämahdollisuuksia hoitoketjuun, Lehtonen kommentoi.

Miksi Finn-ID?

HUS:ssa oli aiemmin pilotoitu eri toimittajien potilasranneketulostusjärjestelmiä. Finn-ID oli tuttu entuudestaan, mutta Lehtonen kertoo, että yrityksen odotettua laajempi ohjelmisto-osaaminen teki positiivisen vaikutuksen.

Projekti käynnistyi testausympäristön pystyttämisellä, minkä avulla järjestelmä todettiin toimivaksi. Ensin asennettiin HUS:n lähituen sekä Finn-ID:n toimesta potilasranneketulostimet käyttöön Jorvin aikuisten päivystykseen, Jorvin lasten päivystykseen sekä synnytysosastolle.

Laitteiden asennukset sujuivat ilman ongelmia ja yhden iltapäivän aikana saatiin kaikki asennettua ja käyttäjät koulutettua. Tämän jälkeen kerättiin käyttäjäkokemuksia ja kartoitettiin osastonhoitajien kautta kokemukset ranneketulostimista, rannekkeista ja tulostamisesta. Yhtään huonoa palautetta ei saatu, vaan laitteita kehuttiin helppokäyttöisiksi ja nopeiksi, Lehtonen kertoo.

Ylläpito- ja tukiprosessit kuvattiin ja HUS:n tekninen lähituki sekä IT-apu koulutettiin mahdollisten ongelmatilanteiden varalta. Finn-ID:n toimittamaan ratkaisuun kuuluu myös monipuolinen tuki- ja ylläpitopalvelu. Palvelun avulla useimmat säätötoimenpiteet voidaan hoitaa etänä kuntoon.

Tunnistamisen virheet olennaisesti vähentyneet

Lehtonen on tyytyväinen, että tunnistamisen virheet ovat vähentyneet olennaisesti. Potilaan tunnistamiseen tietyissä tilanteissa käytettävä ns. kaksoistunnistaminen synnyttää joskus hieman huvittaviakin tilanteita.

Kaksoistunnistamisen takia kysyttävät kysymykset ärsyttävät potilaita; ihmetellään eivätkö järjestelmät toimi, kun asioita pitää edelleen kysyä niin moneen kertaan. Ei tiedetä, että tunnistusta tehdään tietoisesti myös näin potilasturvallisuuden varmistamiseksi, hän kertoo.

Keski-Suomen keskussairaala KSSHP Case: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri potilasturvallisuus
Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori

Nopea reagointi kerää kiitosta

Aikataulu piti yllättävän hyvin kutinsa, vaikka kyseessä oli iso projekti, jollaiset tuppaavat usein venymään. Kyllä niitä ongelmiakin tuli vastaan, mutta tässä kohtaa voi antaa erityismaininnan Finn-ID:n kyvystä kuunnella asiakasta herkällä korvalla ja reagoida nopeasti saatuun palautteeseen.

Lasse Lehtonen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori

Toimitetut ratkaisun avaimet

Tässä projektissa yhdisteltiin useita eri ratkaisuja ja tuotteita tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Ratkaisun keskiössä oli

  • Potilasranneketulostusjärjestelmä koostuu palvelinten ja tietokannan lisäksi Finn-ID:n toimittamasta ohjelmistosta, ranneketulostimista, rannekkeista ja NFC-sirulukijoista
  • Potilaan tunnistamisratkaisu (ATTUNE-tunnistusjärjestelmä)
  • Potilasranneketulostimet
  • Potilasrannekkeet
  • Tuki- ja ylläpitopalvelut

ATTUNE tunnistusjärjestelmä

Finn-ID:n kehittämä ATTUNE tunnistusjärjestelmä tukee erilaisia tunnistusteknologioita (esim. 1D, 2D ja RFID) ja mahdollistaa yhtenäisen potilastunnisteen ja muiden tunnisteiden käytön sairaalasta ja potilastietojärjestelmästä riippumatta.

Järjestelmä luo puitteet erilaisten sovellusten hyödyntämiseen sairaalassa ja mahdollistaa jatkokehityksen myös esimerkiksi potilasvirtojen seurantaan ja muuhunkin hoitotyön digitalisointiin. Lisäksi järjestelmä sisältää nykyaikaisen hallintatyökalun, jolla voidaan hallita siihen liitettäviä laitteita sekä tuottaa raportointia.

Siirry takaisin sivun alkuun